Lihantuotannon ja -kulutuksen vähentäminen toisi merkittäviä ilmastohyötyjä. Tästä huolimatta suomalaisten ja eurooppalaisten veronmaksajien rahoja käytetään ylläpitämään kannattamatonta karjataloutta, joka aiheuttaa mittavan lisälaskun yhteiskunnalle terveys-, ilmasto-, ympäristöongelmien muodossa.
Näin kertoi Annika Hedberg yleisölle vuoden 2019 Vegemessuilla. Hedberg vetää European Policy Centre (EPC) -ajatuspajassa ohjelmaa, joka pyrkii edistämään keskustelua kestävästä kehityksestä ja tarvittavista toimenpiteistä eri EU-politiikka-alueilla. Hänen mukaansa eurooppalaisen ruokajärjestelmän ja Euroopan unionin harjoittaman yhteisen maatalouspolitiikan on uudistuttava, jotta tämän päivän suurimpiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan vastata. Artikkeli perustuu Hedbergin Vegemessuilla 27.1.2019 pitämään esitykseen ja hänen haastatteluunsa.
Hedberg kertoi, että eurooppalaiset maataloustuottajat kohtaavat yhteisiä haasteita liittyen esimerkiksi lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin ja kilpailuun. Tästä syystä EU-maat ovat päättäneet tukea maataloussektoria ja näin taata kohtuuhintaisten ja turvallisten elintarvikkeiden saanti kuluttajille.
Hedbergin mukaan EU:n maksamat maataloustuet eivät kuitenkaan vastaa nykyajan yhteiskunnallisiin haasteisiin tai tarpeisiin. Sen lisäksi, että kansalaisten varoja käytetään ylläpitämään kannattamatonta maito- ja lihataloutta, karjatalouteen liittyy muitakin ongelmia, jotka heijastuvat ihmisten terveyteen, ilmastoon ja ympäristöön.
“On jo aika, että maatalouspolitiikka herää muuttuneeseen maailmaan”, Hedberg sanoi Vegemessujen esityksessään.
Maatalouspolitiikka on rakentunut karjatalouden ympärille
Hedberg kertoi, että Euroopassa karjatalous on täysin riippuvainen EU-tuista. Euroopan komission tilastojen mukaan naudankasvattajat saavat jopa 90 % tuloistaan suoraan EU-budjetista. Myös eurooppalaiset maidontuottajat ja monet viljelijät, joiden tuotteet päätyvät pääasiassa eläinten rehuksi, ovat riippuvaisia EU-tuista.
“Ihmisruuaksi tarkoitettu kasvistuotanto on markkinaehtoisempaa. Eurooppalaiset vihannes- ja hedelmäviljelijät pärjäävät lähes ilman EU-tukia, ja potentiaali on valtava. Jos EU oikeasti pyrkii käyttämään veronmaksajien rahoja parantaakseen maatalouden kannattavuutta, miksei EU satsaa enempää kasvistuotantoon?” Hedberg pohti.
Myös Suomi sai osansa kritiikistä. Hedbergin mukaan Suomi harjoittaa EU:n erikoisluvalla täysin kannattamatonta maataloutta. Suomessa maataloustuet ovat Euroopan korkeimmat suhteessa maataloussektorin tuottamaan arvonlisään. Suomi maksaa tuplasti enemmän maataloustukea kuin mitä maatalous itsessään tuottaa.
Suomella on myös muista EU-maista poiketen erityisoikeus maksaa maataloudelle kansallisia tukia EU-tukien lisäksi. Maa- ja puutarhatalouden kansalliset tuet olivat yli 325 miljoonaa euroa vuonna 2018.
Kasvipohjaisissa elintarvikkeissa piilee mahdollisuus
“EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa siihen, mitä syömme, ja sillä, mitä syömme, on vaikutus terveyteemme”, Hedberg totesi.
Tieteellisten terveystutkimusten valossa Suomen valtion ja EU:n antamat kannustimet maito- ja lihatuotteiden tuottamiselle ja kulutukselle ovat hyvin kyseenalaisia. Tutkimukset osoittavat, että vähentämällä lihan ja maidon kulutusta ja kasvisperäisellä ruokavaliolla voitaisiin ehkäistä ja hoitaa muun muassa sydäntauteja, syöpää, muistisairauksia ja diabetesta, jotka kuuluvat myös Suomen yleisimpiin sairauksiin.
Hedberg muistutti, että Maailman terveysjärjestö WHO:n ravitsemussuositukset terveelliselle ruokavaliolle perustuvat kasvisruokavaliolle. WHO on myös luokitellut prosessoidun lihan karsinogeeniseksi ja punaisen lihan todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi.
Hän kertoi myös maitotuotteiden käytön vaikutuksista kehoon. Tutkimuksissa on selvinnyt, että maitotuotteet saattavat vahingoittaa ihmisten immuunijärjestelmää ja lisätä kroonisten sairauksien riskiä. On näyttöä, että jopa puolet ruokavalion kautta kehoon imeytyvistä myrkyistä tulisi maitotuotteiden kautta, vaikuttaen immuuniteettiin, lisääntymiselimistöön ja hermostoon.
Hedberg ihmetteli, miksi kaikesta tiedosta huolimatta ihmisiä kannustetaan tuottamaan ja kuluttamaan liha- ja maitotuotteita. EU:lla on esimerkiksi koulumaito-ohjelma, jonka alla lapsille on juotettu maitotuotteita vuodesta 1977. Tänä kouluvuotena maitotuotteita on jälleen saatavilla 100 miljoonan euron edestä.
Maatalous merkittävä tekijä ilmastonmuutoksessa ja ympäristön kuormittamisessa
Hedbergin mielestä maatalouspolitiikassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka ruuantuotantoon ja kulutukseen liittyviä päästöjä voitaisiin vähentää.
Eläintuotannolla on huomattava vaikutus ilmastoon. Esimerkiksi Euroopassa karjatalouden päästöt muodostavat noin 12—17 % kasvihuonepäästöistä. Hedbergin esityksessä selvisi, että eurooppalaiset voivat olla valinnoillaan mukana vähentämässä karjatalouden päästöjä myös globaalisti, koska teolliset maat kuluttavat maailmalla tuotetusta lihasta 37 % ja maidosta 40 %.
Lihansyönnin on todettu kuluttavan luonnonvaroja moninkertaisesti enemmän kuin kasvisruokavalion. Hedberg kertoi, että EU:n maatalousmaasta noin 65 % on karjatalouden käytössä. EU:n viljantuotannosta kaksi kolmasosaa ja suuri osa myös maissituotannosta syötetään eläimille.
Lihantuotanto kuluttaa myös paljon vettä ja tuottaa suuria määriä vesiä rehevöittäviä ravinnepäästöjä. Maatalouteen käytetään yli 40 % EU-alueen vedenkulutuksesta, ja suuri osa menee karjankasvatukseen. Hedberg muistutti, että Euroopassa on todellinen ongelma pohjavesien hiipumisen kanssa ja että Itämeren sinileväongelmat ovat pääasiassa maatalouden aiheuttamia.
Lisäksi tuotantoeläinten lannasta syntyvät ammoniakkipäästöt ovat merkittävä ilmansaaste EU:ssa. Hedbergin mukaan Suomella on ollut todellisia ongelmia näiden ammoniakkipäästöjen vähentämisessä.
Mitä voimme tehdä?
Hedberg kertoi, että EU neuvottelee parhaillaan budjetista seuraavalle rahoituskaudelle eli vuosille 2021—2027. Euroopan komissio on ehdottanut, että yksi kolmasosa budjetista, eli 365 miljardia euroa, käytettäisiin maatalouden tukemiseen.
Hän muistutti, että suomalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa poliittisesti keväällä eduskuntavaaleissa ja EU:n parlamenttivaaleissa. Ehdokkaat tulisi haastaa puhumaan EU-budjetin prioriteeteistä ja tarvittavista muutoksista.
“Meillä on mahdollisuus muuttaa EU:n maatalouspolitiikkaa ja sitä, mihin tuet suunnataan. Se, mihin EU-rahat seuraavalla budjettikaudella käytetään, riippuu lopulta paljon siitä, keitä Euroopan parlamenttiin ja kansallisiin hallituksiin valitaan tämän vuoden aikana.”
Hedbergin mukaan tavoitteena tulisi olla kannattavampi, vähemmän saastuttava ja ihmisten terveyttä edistävä maataloussektori. Hän peräänkuulutti, että jokainen euro on sijoitettava vastuullisesti, jos maataloutta halutaan tukea.
Tehokkain ilmastoteko lyhyellä aikavälillä on hänen mielestään lihan- ja maidontuotannon vähentäminen ja kasvisruokavalion suosiminen. Kysyntää kasvipohjaisille elintarvikkeille on, joten liha- ja maitovalmisteita korvaavaa tuotantoa olisi mahdollista kehittää entisestään myös Suomessa.
“Suomalaiset ovat ylpeitä omasta maataloudesta ja halukkaita tukemaan lähituotantoa. Meillä on jo esimerkiksi hampun ja kvinoan huipputuottajia. Miksi emme lähtisi kehittämään tätä eteenpäin?”, Hedberg kysyi lopuksi.
Lähteet (muualla verkossa)
Hedberg, Annika: Karjatalouden tuet. Videoitu esitys Vegemessuilta 27.1.2019. Saatavuus: Vaatii Facebook-kirjautumisen.
Kuvat: Pixabay.
